Ulla-myrskystä kehittymässä poikkeuksellisen raju: Puuskat jopa yli 30 m/s, merkittävää tuulituhoa, tulvavaara

Suomeen iskenyt Ulla-myrsky on alustavien tietojen mukaan voimakkain Suomeen 2000-luvulla iskenyt heinäkuinen myrsky. Voimakkain keskituuli merellä on ollut Rauma Kylmäpihlajalla mitattu 25,6 m/s ja rajuin puuska samaisella havaintoasemalla 32,4 m/s.

Maan etelä- ja keskiosassa on syytä ryhtyä varotoimiin myrskytuhojen ehkäisemiseksi. Todennäköisyys tuulituhoille on huomattavan korkea perjantaina ja huolenaiheena ovat myös rankkasateiden aiheuttamat tulvat. Osa ennustemalleista ennakoi myrskystä jopa poikkeuksellisen ankaraa vuodenaikaan nähden. Merialueilla kovimmat puuskat voivat äityä lähelle hirmumyrskylukemia (33 m/s) ja sisämaassakin myrskypuuskat (yli 21 m/s) näyttävät todennäköisiltä.

Ensimmäistä kertaa meteorologin urallani hätkähdin näkemääni heinäkuista myrskyennustetta: se on pahentunut päivä päivältä ja tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, että perjantai tuo tullessaan laaja-alaista tuulivahinkoa. Heinäkuu on tuulien osalta vuoden rauhallisin kuukausi ja tilastojen mukaan meillä myrskyää heinäkuussa vain kerran kymmenessä vuodessa. Voi olla, että näin voimakas myrsky keskellä kesää sattuu meteorologin uran varrelle vain kerran tai kaksi.

Saitko kesämyrskystä napattua kuvan tai ikuistettua videon? Lähetä se Forecalle julkaistavaksi näiden ohjeiden mukaisesti!

Yleensä heinäkuun myrskyt ovat talvimyrskyihin nähden vaisuja ja myrskyraja (21 m/s) ylitetään merialueilla nipin napin, mutta torstai-iltana Suomeen iskevä kesämyrsky näyttää olevan poikkeuksellisen ärhäkkä vuodenaikaan nähden. Myrskyraja ylitetään todennäköisesti heittämällä ja yksittäiset tuulen puuskat merialueilla voivat olla selvästi yli 30 m/s. Myrsky voi olla yksi mittaushistoriamme voimakkaimpia heinäkuun myrskyjä.

Poikkeuksellisen sääilmiön toistuvuus on Suomessa enintään kerran 30 vuodessa tai harvemmin.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Miksi näin ärhäkkä myrsky keskellä kesää?

Matalapainetoiminta on Pohjois-Atlantilla ja Euroopassa heikoimmillaan kesäkuukausina, kun eri leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat pienimmillään. Keskileveysasteilla ja korkeilla leveysasteilla matalapaineet ja myrskyt syntyvät eri leveysasteiden välisten lämpötilaerojen seurauksena. Tyypillisesti erot ovat suurimmillaan talvikuukausina, mutta poikkeustapauksissa myös kesäisin voi syntyä yksittäisiä voimakkaita matalapaineita.

Suomeen iskevä ärhäkkä kesämyrsky on seurasta kolmesta eri tekijästä:

• Suomi sijaitsee erittäin suurten lämpötilaerojen vyöhykkeellä. Suomen eteläpuolelle on virrannut Etelä-Euroopasta kuumaa ilmaa ja esimerkiksi Baltiassa lämpötila kohoaa torstaina yli 30 asteeseen. Vastaavasti Skandinaviassa on huomattavasti viileämpää ilmamassaa.
• Ilmamassojen rajavyöhykkeellä kulkee vuodenaikaan nähden voimakas yläilmakehän suihkuvirtaus.
• Voimakkaiden lämpötilaerojen vyöhykkeelle syntyy herkästi säähäiriö, eli tässä tapauksessa matalapaine. Matalapaineella on erinomaiset edellytykset syventyä eli voimistua nopeasti suuren lämpötilaeron ja melko voimakkaan suihkuvirtausvyöhykkeen alueella.

Rankkasateista tulvia ja vesiliirtoa

Kesämyrsky vaikuttaa säähämme kahdessa "aallossa". Ensin saapuvat rankkasateet ja ukkoset, sitten ärhäkät tuulet. Torstaina on pääosin runsaiden sateiden vuoro, vaikka jo illalla tuulet lähtevät selvästi voimistumaan läntisillä merialueilla ja länsirannikolla.

Voimistuvaan matalapaineeseen liittyvät sateet saapuivat länsirannikolle jo torstaiyön aikana. Toistaiseksi rankimmat sateet ja salamointi ovat jääneet Ruotsin puolelle ja merialueille, mutta ukkosten ja rankkojen sateiden todennäköisyys kasvaa maan keskiosassa ja kaakossa selvemmin torstai-illan ja perjantaiyön aikana.

Suurin todennäköisyys ukonilmoille ja rankkasateille on lähellä matalapaineen keskusta Pohjanmaan maakunnissa ja Kainuussa torstai-illasta alkaen. Myös maan kaakkoisosassa voi kehittyä ukkoskuuroja kylmän säärintaman ylityksen yhteydessä. Ukkosten todennäköisyys hiipuu perjantaina aamupäivän aikana, mutta sateet voivat yhä paikallisesti olla rankkoja maan keskivaiheilla.

Kahden vuorokauden yhteenlaskettu sadekertymä torstaina ja perjantaina on suurin maan länsi- ja keskiosassa. Satakunnan pohjoisosista kohti Kainuuta yltävällä alueella vettä voi ropista yli 50 millimetriä, mikä on reilusti yli puolet alueen tyypillisestä heinäkuun sadekertymästä. Näillä alueilla myös paikallinen tulviminen on mahdollista, sillä ukkoskuuron kohdalle osuessa vettä voi tulla useita kymmeniä millimetrejä tunnissa. Myös vesiliirron riski kannattaa huomioida liikenteessä torstai-iltapäivän ja perjantaiaamun välillä.

Maan eteläosassa ja Lapissa sadekertymät jäävät huomattavasti pienemmiksi. Salpausselän eteläpuolella ja suuressa osassa Lappia sadekertymä jää yleisesti alle 10 millimetriin. Etelärannikolla ja Keski-Lapissa on alueita, missä ei välttämättä sada ollenkaan.

Katso videolta ennuste sateiden ja ukkosten liikkeistä!

Tuulituhojen todennäköisyys korkea, puuskahuiput merellä yli 30 m/s

Kesämyrskyssä suurimpana huolenaiheena ovat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen raivoisat tuulet. Heinäkuiset myrskyt ovat meillä harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että myrskyraja näyttää ylittyvän selvästi ja tuulen puuskien maksimit lähentelevät ennusteessa hirmumyrskyrajaa.

Esimerkiksi 2000-luvulla suurin keskituulen nopeus, 23,4 m/s, on havaittu 31.7.2007 Hangon Russarössä Ilmatieteen laitoksen aineiston mukaan. Vastaavasti rajuin tuulen puuska on ollut heinäkuussa merialueilla Helsingin majakalla 23.7.2003 mitattu 33,5 m/s. Tämän myrskyn yhteydessä on mahdollista, että näitä 2000-luvun ennätyksiä hivotaan tai ne tehtaillaan uusiksi. On mahdollista, että tätäkin voimakkaampia tuulia on havaittu heinäkuussa ennen 2000-lukua, mutta kaikkia tuulihavaintoja ei ole luotettavasti saatavilla.

Käydään hetki hetkeltä läpi tuuliennuste torstai-iltapäivästä perjantai-iltaan saakka tuoreimman sääennusteen mukaan. Tuulet yltyvät selvemmin matalapaineen keskuksen jälkipuolella torstai-illasta alkaen.

• Torstai-iltapäivänä tuulet alkavat vähitellen voimistua, mutta vielä ne eivät ole vaaraa aiheuttavia. Läntisillä merialueilla keskituuli on kovaa (yli 14 m/s) iltapäivästä alkaen ja vähitellen myrskypuuskien todennäköisyys kasvaa.
• Virallinen myrskyraja ylittyy ennusteen mukaan läntisillä merialueilla ja länsirannikon tuntumassa torstai-iltana, kun matalapaineen keskus siirtyy mantereen ylle. 10 minuutin keskituuli on voimakkaimmillaan Selkämerellä ja Saaristomerellä myöhään torstai-iltana 21–25 m/s. Yksittäiset tuulen puuskat voivat olla yli 30 m/s. Tuulivahinkojen ja sähkökatkojen todennäköisyys kasvaa erityisesti lounaissaaristossa, länsirannikolla ja lounaisrannikolla. Rannikoilla tuulen puuskat voivat olla yli 25 m/s.

• Perjantaiyön aikana rajuimmat tuulen puuskat siirtyvät sisämaahan ja Suomenlahdelle. Maan etelä- ja länsiosassa esiintyy myrskypuuskia sisämaassa, jolloin laaja-alaiset tuulivahingot ovat todennäköisiä. Suomenlahdella myrskyää ja tuulen puuskat ovat yli 25 m/s.
• Perjantaina iltapäivällä voimakkaimmat tuulen puuskat keskittyvät Päijänteen ja Suur-Saimaan ympäristöön. Näillä alueilla esiintyy myrskypuuskia ja niitä voi vielä paikoin olla muuallakin maan kaakkois- ja keskiosassa. Lännestä alkaen tuuli vähitellen heikkenee.
• Perjantaina illalla voimakkaimpien tuulen puuskien alue pienenee ja keskittyy Itä-Suomeen. Vaarallisen voimakkaat tuulet väistyvät lopullisesti lauantaiyön aikana.

Kesämyrskyyn liittyy vaarallista aallokkoa sekä merialueilla että sisävesillä. Itämerellä merkitsevä aallonkorkeus voi saavuttaa neljän metrin korkeuden, mikä tarkoittaa, että yksittäiset korkeimmat aallot voivat olla 7–8-metrisiä.

Varaudu tulevaan myrskyyn ja seuraa tuuliennusteita Forecan sivuilta!

Uusi myräkkä mahdollinen ensi viikolla

Viikonlopun kuluessa sää rauhoittuu Suomessa ja tuulet heikkenevät. Sade- ja ukkoskuuroja saadaan eri puolilla maata lauantaina ja sunnuntaina, mutta tuulten yltymistä ei tarvitse pelätä.

Ensi viikon alussa säähän näyttäisi jälleen kehittyvän uutta draaman kaarta, kun etelämpää Eurooppaa pyrkii helteistä ilmaa kohti pohjoista, mutta vastassa onkin viileää ilmamassaa. On mahdollista, että ilmamassojen rajamaastoon kehittyy uusi kesämyräkkä, jonka reitti on tämän hetkisessä ennusteessa hyvin samanlainen kuin tämän loppuviikon kesämyrskyssä. Onko edessä siis uusi rankkasade-episodi ja rajuja tuulen puuskia? Otetaan tämä seurantaan, kunhan ensin selvitään kesämyrskystä.

Lue seuraavaksi: Kesäkuu: Ennätyksellisen vähän salamointia – Kaakkois-Suomessa sateita jopa poikkeuksellisen paljon

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 4.7.2025 klo 07.05